Yleensä en tuo blogiin kovin henkilökohtaisia asioita, mutta tästä aiheesta minun on pakko kirjoittaa.
Nimittäin lähimmäisen auttaminen.
Saamme olla onnellisia siitä, että asumme turvallisessa ja ystävällisessä, yhteisöhenkisessä paikassa, missä naapureita tervehditään ja kaikki lähestulkoon tuntevat tai vähintään tietävät toisensa.
Naapureita ja saman kadun asukkaita tervehditään, lapset tuntevat toisensa ja elämä tuntuu aika onnelliselta näillä nurkin. Pidän siis itsestään selvänä, että lähimmäistä autetaan.
Tässä taannoin naapurin rouva sai sairaskohtauksen ja satuimme onneksi paikalle. Autoimme häntä, kutsuimme apua ja odotimme, että hän pääsee sairaalaan. Vakavasta tilasta huolimatta kuulimme kiitoksen ja olin todella onnellinen, että satuimme paikalle.
En odottanut, että saisimme lahjaa tai sen enempää kiitosta vanhalta rouvalta.
Hän kuitenkin yllätti ja toi meille tänään kauniin joulutähden sekä suklaata.
Herttainen ele tekee minut liikuttuneeksi ja iloiseksi siitä, että saimme auttaa.
Vanhin tyttäremme oli hyvin huolissaan, miten rouva jakselee. Toivon kovasti, että näemme pihalla ja tyttäreni saa toivottaa hänelle terveisensä.
Iloa ja auttamisen mieltä päiväänne!
Mia
Aivan herttainen postaus, todella ihanasti laitettu! ♥
Kiitos ♥
Molemminpuolinen ilo <3
Juuri näin. ♥
Varmasti rouva oli ikionnellinen avusta. Hienoa, että osuitte paikalle.
Kyllä ja yhtä onnellinen olin minäkin. Liian harvoin saa auttaa, etenkin vanhoja ihmisiä. Tulin tästä todella hyvälle mielelle.
<3