Viikonloput ovat otollista aikaa keskittyä itselle tärkeisiin asioihin. Minulle tärkeää levon lisäksi on kaunis ja puhdas koti, jossa vietän melko paljon aikaa. Ruhtinaallinen viikonloppu koostuu hyvistä aterioista, kiireettömyydestä ja mahdollisuudesta lähteä ulkoilemaan. Viimeinen edellyttää yleensä hyvää lepoa sekä aikaa. Meille on juuri siksi kehittynyt pikkuhiljaa arkirutiineita, joilla varmistetaan parempi viikonloppu. Aika monta vuotta on mennyt niin, että viikonloput menevät täysin työviikosta toipumiseen, emmekä ole jaksaneet tehdä mitään. Se on pidemmän päälle aika raskasta ja ahdistavaa, joten jossain vaiheessa tulimme siihen pisteeseen että asialle on tehtävä jotain. Jaksoin kuunnella monta vuotta, miten monet muut käyvät kokemassa kulttuurielämyksiä, ravintoloissa, urheilevat ja käyvät tapahtumissa. Minä olen tähän asti tarvinnut tällaisen tapahtumapäivän jälkeen ainakin kaksi päivää aikaa nukkua siitä aiheutuva rasittuminen pois. Jokin aika tulin siihen tulokseen, että koko perheen vuoksi tällainen peli ei vetele enää. Minäkin tahdon tehdä elämässä jotain muuta kuin nukkua työviikon väsymystä pois!
Viikonloppukimppu on ollut pitkä perinne jo ihan aikuisuuden kynnykseltä saakka. Se on edelleen perinne, mistä pidän kiinni. Luovuutta on kyllä saanut käyttää, sillä olen herkistynyt/allergisoitunut todella monelle kukalle ja kasville sitten reilun kymmenen vuoden aikana. Viikonloppukimppu on kuitenkin tärkeä osa viikkoa. Siihen sisältyy paljon ajatusta ja mielihyvää, että kyllä se traditioksi lasketaan. Tämän tapahtuman kulku on kuitenkin muovautunut hieman vuosien saatossa. Perinteisesti ostin kukat aina viikonloppuostosten yhteydessä. Tämä on aivan luonnollinen juttu. Siinähän ne samalla menevät. Asia oli vuosia näin, perjantaina safkat ja kukat. Ruuhkavuodet ja Siperia kuitenkin opettivat, että viikonlopun ostokset kannattaa kuitenkin tehdä jo torstaina. Se ei itsessään tuottanut sen suurempaa muutosta, täytyi vaan löytää sille uusi aika ja rytmittää ostokset uudelleen. Yllättyisit, jos tietäisit miten tarkkaan suunnittelemme joskus nämä ostokset!
Ruokakaupassa ramppaaminen on kuitenkin todella rasittavaa puuhaa. Ihan oikeasti. Siitähän kirjoitetaan jo palstoilla. Prismaperheet ahdistavat. Jotenkin en itse koe kuuluvani tällaiseen sakkiin, vaikka ei siinä mitään pahaa itsessään ole, että käy isossa ruokakaupassa. Se tapa kuitenkin kirjoittaa näistä perheistä on aika ikävä. Olemme käyneet jo pitkään kahdestaan ruokakaupassa, mutta se siihen kuluva aika on ollut ahdistavaa. Vaikka kuinka olisi lista valmiina ja aikataulu optimoitu pahimman ruuhkan ulkopuolelle. Silti. Aikaa kului aina useampi tunti, sillä helposti tulee hoidettua muitakin asioita ja kyllä siihen se yksi ilta viikossa kului.
Kun arkiviikosta 4/5 illasta kuluu harrastuksiin ja aikaa ei kotona juuri ehdi viettää, alkaa haluta muutosta. Niinpä päätimme ulkoistaa yhden inhokkiasian, nimittäin kaupassa käynnin. Haemme nykyään ruokakassin Prismasta kerran viikossa ja se on todella sujuvaa. Kustannukset ovat vähäiset ja ajansäästö on parasta. Käytännössä torstai on kokonaan aikaa siivota, levätä tai tehdä lasten kanssa jotain. Kauppaan kuluu korkeintaan puoli tuntia ja se koostuu lähinnä ajomatkasta. Ruokakaupassa käyntejä se ei ole kokonaan poistanut, vaan paikkaamme muutamilla tuotteilla viikon mittaan. Tässä on kuitenkin erona se, ettei tarvitse käyttää yhtä iltaa viikossa kaupassa käyntiin ja muuhun asiointiin. Kauppaan menossa on kuitenkin aina se riski, että ostaa jotain ylimääräistä hetken mielijohteesta. Ruokakassia noudettaessa ei ole tätä vaaraa.
Ruokaostosten tekemisen ulkoistaminen on ollut yksi todella aikaa vapauttava tekijä. Tuntuu, että viikko on keventynyt. Tästä innostuneena pohdimme, pitäisikö kotiin palkata myös kuukausittain kotisiivous? Olen lukenut bloggaajien hyviä kokemuksia, mutta tähän asti pitänyt sen nautinnon itselläni. Tällä hetkellä aika ja voimavarat ovat kuitenkin niin rajalliset, että ajatus houkuttaisi tosi kovin. Sen verran tiedän lasten kaveripiiristä, että joidenkin kotona käy siivooja viikottain ja se helpottaa paljon arkea.
Se aika, mikä ennen kului kaupassa on nyt kokonaan vapaata eli voin keskittyä perheeseen. Mies käy hakemassa ruokakassit, joten jään yleensä siksi aikaa tekemään ruokaa tai siivoamaan illallista pois. Lapset ovat myös ilahtuneita, sillä voimme yhdessä katsoa tabletilta mitä tarvitsemme kaupasta ja tämä kaikki tapahtuu kotisohvalla. Minkä kotityön ulkoistaisi seuraavaksi?
