Sisustus

Holiday memories

Loma loppui meilläkin ja tänäaamuna palattiin arkeen. Tämä ja ensi viikko on harjoittelua hoitoon menemisen kanssa ja tytöt ovat lyhennettyä päivää ja viikkoa hoidossa. Minä saan rauhassa tehdä kotoa käsin töitä ja kerätä voimia, nimittäin meidän elämään tulee nyt iso muutos. Tämä koskee koko perhettä, vaikka muutos koskeekin lähinnä itseäni: sain harjoittelupaikan omalta alaltani ja aloitan työt parin viikon päästä. Jännittää. Työhön palaaminen (minun kohdallani se on palaaminen) on ihanaa, pelottavaa, mukavaa (se tulojen suurentuminen) ja avaa uusia ovia. Olen ollut viimeeksi töissä yli 5 vuotta sitten ja nyt tuo työelämään palaaminen tuntuu hienolta asialta. Syksy ei kuitenkaan ole pelkästään työntekoa, nimittäin suoritan samalla viimeisen pakollisen kurssin ja tähtäimessä olisi tehdä myös opinnäytetyö. Syksystä on siis tulossa erittäin kiireinen ja työntäyteinen. Lomasta ei ole tietoakaan näillä näkymin, joten nyt on kerättävä voimia, minkä ehtii. Kalenteri on alkanut täyttyä myös harrastusten osalta, joten illoista ei tekemistä puutu. Saa nähdä, miten tämän blogin kanssa käy?
Ajattelin laittaa tänne kuvia upeasta kesästä, meidän lomamuistoista ennen kuin palataan taas muihin aiheisiin. Kesä oli aivan ihana (vaikka toki sitä on vielä jäljellä) ja erilainen, kuin aikaisemmat. Meidän lapset ovat vielä pieniä ja siten jokainen kesä on ollut aina aivan erilainen. Tytöt alkavat toisaalta olla sen verran isoja, että uhmakohtauksien määrä voidaan laskea sormin, vahinkojen määrä vielä pienempi ja päiväunien poisjääminen on vaikuttanut myös päivärytmiin.

Meillä juhlittiin ja kahviteltiin, ystäviä olisi saanut käydä useamminkin kylässä. Jokaisella on kuitenkin ne omat kiireensä, joten mukava nähdä edes muutaman kerran kesän aikana.
Kuplivaa ja mansikoita. Siinä on kattaus rentoon kesäiltaan.

Meidän Muru osti itselleen kultalaukun alennusmyynneistä ja tarvitseeko edes sanoa, että tämä herätti aika paljon keskustelua. Tyttö on niin äitiinsä tullut, ettei voi kuin hymyillä.

Ei kesää ilman paljaita varpaita. 

Marjaan ei päästy tänäkään vuonna, mutta ei se mitään. Onneksi on maailman anteliain anoppi, jolta liikenee aina muutama rasia marjoja ja äiti, jolta voi vaatimattomasti pyytää marjoja, vaikka olisi viimeinen tuore rasia kaapissa.
Niin, ja en mä kyllä tykkää olla metsässä hyttysten syötävänä. Turha sitä on kieltääkään. Aavistelen, että jossain vaiheessa se elämää metsän antimista nauttiminen palaa elämääni, mutta toistaiseksi tyydyn vähempään.

Eilen otettiin Murun 3-vuotiskuvat, joista laittelen varmaan piakkoin maistiaisia myös tänne blogin puolelle. Oli aivan ihana kuvauspäivä, joten kuvista tuli oikein kesäisiä. 
Kotona on nyt hurja siivous/järjestely/jotain— ja turhasta eroon – projektikin käynnissä toivepostauksia unohtamatta, joten aiheita olisi monta jos vaan ehtii bloggaamaan. Ja tällä viikolla tulee huutikseen myyntiin tyttöjen pieniä vaatteita ja haalareita sekä astioita. Lisäilen sivuun linkkiä, kun saan naputeltua kohteet myyntiin!
Aurinkoista päivää toivotellen,
Mia

Saatat myös pitää...

2 kommentti

  1. Zemppiä tulevin haasteisiin :)) Hyvin se menee!!

    1. Kiitos paljon, tsemppiä tässä tarvitaan. 🙂

Kommentointi ei ole käytössä.