Aurinkoa riittää ja aamukahvit juodaan pirteän valoisissa tunnelmissa. En ole ollenkaan aamuihmisiä siinä mielessä, että heräisin kukon laulun aikaan, vaan nukun hyvin mielellään niin pitkään kun voi. Aamut eivät voi mitenkään alkaa huonosti, kun aurinkoa tulvii ikkunoista ja linnut visertävät pihalla. En malta odottaa, että pääsemme nauttimaan tästä myös omalle pihalle ja terassille. Vohveleita, hilloa, kahvia ja runsas brunssi lisukkeineen.
Rakastan saviruukkuja ja kotoisia keittiöitä. Minimaalinen ja linjakas keittiö olisi kaunis, mutta ei tunnu sopivan juuri tähän hetkeen elämässä. Lämpö ja kotoisuus on nyt sitä, mitä kaipaamme elämään. Tämä on se ajatus, millä lähdimme suunnittelemaan tätä keittiötä. Vaikka valmista ei ihan vielä olekaan (ne pikkujutut, klassiset) niin voin jo tuntea kotoisuuden, mikä tästä huokuu joka kerta, kun astun sisään. Ruokakomero täyttyy pikku hiljaa ja olen siitäkin pienestä tilasta niin onnellinen – joka päivä. Hyllyt notkuvat säilykkeitä, pastaa ja kuivia aineksia, joten silmäyksellä näkee mitä uupuu. Ylähyllyjä järkkäilin uudelleen ja nyt siellä komeilevat muumimukit ja leivontatarvikkeet puulaatikoissa. Tila todella tuo apua keittiön järjestyksen ylläpitämiseen.
Keittiöprojekti tyssäsi kuin seinään ja avohyllyt puuttuvat edelleen. Mies tekee ne itse ylijääneestä puutasosta, mutta kannattimien etsintä on tuottanut tuskaa. Sopivia ei tunnut löytyvän mistään. Kannattimet saisivat olla mahdollisimman eleettömät ja mielellään sopia vetimiin. Tuo välitilan laatta puuttuu vieläkin ja virallinen maalipinta. Mitenhän sitä saisi itseä nyt niskasta kiinni?
Keittiössä vihertää nyt oikein kunnolla, kun olemme innostuneet salaateista uudelleen. On todellista luksusta, kun keittiö on taas täydessä valmiudessaan ja vieläpä itse suunniteltu ja asennettu. Valmista alusta loppuun. Pikkuhiljaa olisi tarkoitus käydä suunnittelemaan, miten yrttien kasvatuksen saisi onnistumaan pihalle/keittiöön. Tänä vuonna taidan ostaa valmiit taimet, sillä kasvatukseen ei millään riittänyt intoa. Lapsia tämä harmitti enemmän kuin itseäni, sillä heidän mielestään kasvatusta on niin kiva seurata. Jospa sitä laittaisi tänä vuonna heille oman ”kukkapenkin” kun tuota pihaakin on.
Ihanaa, kun postaat useasti. Mulla on vaikea kirjoittaa, kun ainoan silmäni näkö on niin heikko, mutta yritän silloin tällöin jättää merkkiä. Mitä ajattelit laittaa avohyllyihin? Meillä mies teki ne myös itse.
Kiitos vielä niin kauniista kuvista. <3
Kiva kuulla, että postaustahtia jaksaa seurata. 🙂 Huomaan, että tulee välillä kausia, jolloin olisi ainekset kasassa ties kuinka moneen aiheeseen ja sitten tulee taukoa. Onneksi postauksia saa ajastettua, niin ei tule kaikki kerralla ulos.
Olen ajatellut laittaa avohyllyyn samoja astioita, kuin edellisessä kodissakin. Kahvikone on siinä alapuolella, niin luonnollisesti lattekupit ja pari mariskoolia. En malttaisi odottaa, että hyllyt on paikoillaan. 🙂
Tsemppiä sinulle näön ja voinnin kanssa, yritän laittaa pikaisesti s-postia.