Kotona töissä


Lifestyle, Sisustus, Yrittäjyys / maanantai, heinäkuu 23rd, 2018

Moni meistä tekee etätyötä ja se jakaa myös mielipiteitä. Kenelle työskentely ”etänä” sopii ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Etätyöskentelyn mahdollisuudet ovat kasvaneet paljon viimevuosina ja työvälineet kehittyvät jatkuvasti. Nykyään etäpalaverit skypen tai muun ohjelman kautta ovat jo arkipäivää. Jo lukioaikana koulumme järjesti etäyhteyden toiseen lukioon, jossa ei ollut opettaja paikalla. Silloin opeteltiin jo käyttämään näitä mahdollisuuksia, jotka meille ovat nykypäivänä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kotona työskentelyssä on puolensa. Se on minulle kaikkein paras työtapa. Haaveilen sellaisesta tulevaisuudesta, jossa voin yhdistää toimistotyön etätyöhön kotona. Työskentely kotona vaatii jonkin verran asian sisäistämistä ja itsekuria, että saa asiat tehtyä. Moni entinen työkaveri on sanonut, ettei pystyisi tekemään kotona töitä, sillä se vaatisi niin paljon itsekuria ja keskittymistä. Juuri sitähän se on parhaimmillaan. Huomasin jo varhain yläasteella, että opiskelu kotona tavoitteiden mukaisesti sopii minulle parhaiten. Silloin kirjasto oli se paikka, mihin mentiin opiskelemaan. Minulle siellä oli aivan liian paljon ärsykkeitä ja mahdollisuuksia, jonka vuoksi kirjasto jäi aina kakkoseksi.

Kotona työstäminen on paljon helpompaa ja vaivattomampaa. Siihen tarvitaan vain kalenteri ja  hyvin suunniteltu aikataulu. Jostain syystä minuun on sisäänrakennettu sellainen ominaisuus, mikä ohjaa keskittymisen tehokkaaseen tulokseen, erityisesti kotona. Luovassa ja siistissä ympäristössä. Tykkään myös tehdä töitä ”urakkana” eli vaikkapa kellon ympäri jos tarve vaatii. Työnteko kotona on asennekysymys, enkä usko että se soveltuu kaikille. Toisille on selkeää, että kotoa lähdetään töihin ja päinvastoin. Voi sulkea vain oven perässään. Se on varmasti vapauttavaa, jos siihen osaa suhtautua oikein. Viikkotyöaikaa tehneenä maanantaista perjantaihin minuun iski aina sunnuntaina ahdistus. Toinen vapaapäivä meni aina asiaa velloessa. Eräässä paikassa, josta lähdin se ahdistus alkoi jo lauantaiaamun jälkeen. Silloin tietää, että nyt ei ole tehnyt oikeita päätöksiä. Tietysti joskus tulee vaihe, jolloin ajattelee miten kotiin jääminen olisi mukavaa. Itse koen sen niin, että vapaus valita omat työt ja ajankohta tuottaa paljon hyvää energiaa ja vapauttaa ajatukset.

Perheen sopeutuminen on kuitenkin yksi asia, mikä täytyy ottaa huomioon kotitoimistossa. Etätyö voi tietysti olla muutakin, kuin toimistohommaa. Se voi olla käsityötä tai muuta kotona toteutettavaa työtä. Pieni kauppa, valokuvaus, kosmetiikka- ja hyvinvointiyritys, verkkokauppa, kyllähän näitä vaihtoehtoja riittää. Minun tämän hetkinen osa-aikainen työ on kuitenkin ”toimistotyötä” ja blogin kirjoittamista. Pitkään blogia kirjoittaneena omat lapset ja mies ovat ikään kuin kasvaneet tähän hommaan mukaan ja se alkaa näkyä jo lasten mielenkiinnon kohteissa. Molemmat tyttäret haluaisivat osallistua blogin tekemiseen ja perustaa vanhempana oman kanavan. Siitä en tiedä, mutta tällä hetkellä perhe on hyvin mukana. Miehen suhtautuminen on pysynyt koko ajan hyvänä, sillä hän tekee itsekin etätyötä useana päivänä viikossa. Meillä molemmilla on siis jo vuosien kokemus kotona työskentelystä. Lapsille on selvää, milloin äiti tai isä on koneella ja mitkä ovat toimintaperiaatteet. Käytännössä meillä on rautainen keskittyminen ja lasten leikit eivät häiritse. Meillä ei yleensä tarvitse olla hiljaa. Poikkeuksena ovat miehen tietyt palaverit. Silloin vetäydymme pois toiseen tilaan tai ulos. Lapset saavat myös tarpeen tullen meidän huomion ja haluan olla se äiti, joka on täysin läsnä ne kymmenen minuuttia jonkin tärkeän asian takia. Koska työskentely pääsääntöisesti sujuu todella helposti, siihen kuluva aika tiiviistyy tehokkaasti. Koskaan lapset eivät ole valittaneet, että teen töitä kotona. Paitsi silloin, kun haluaisi olla aivan ypöyksin kotona.

Hyvät puolet on tietysti mielessä joka päivä. Työmatka on nolla ja ajankäyttö tehostuu. Työn voi jaksottaa itselle sopivaksi ja tauot tulee käytettyä tehokkaasti. Harjoittelin jo nuorena työn tauottamista kotona ja siitä on ollut paljon hyötyä. Kun sanon itselleni, että teen työtä 2 tuntia ja sitten tauon, se aika menee tosi nopeasti. Tietysti joskus tulee hetkiä, jolloin tekee mieli laittaa tiskit ja viedä roskat ja ehkä vähän imuroida. Silloin vedän syvään henkeä ja patistan itseni työhön. Mietin, että olen itse halunnut tähän ja nyt se vaan on tehtävä. Hyviin puoliin lukeutuu ehdottomasti se, että olen kotona lasten käytettävissä ja tiedän suurin piirtein missä mennään. Tytöillä on niin pieni ikäero, että leikkivät ja puuhaavat usein kahdestaan kotona. Toisinaan lähtevät kavereilleen ja talo hiljenee. Kotityöskentelyn yksi parhain puoli on se, että voin tehdä lapsille ruoan ja huolehtia, että he syövät edes jotain.

Haitat ja haasteet. Kyllähän niitäkin on. Ehkä suurin haaste on se, että ikään kuin erakoituu aivan huomaamattaan kotiin. Olen ollut viime vuodet töissä hyvin sosiaalisella alalla ja kotiin jääminen tuo ehdottomasti sen yksin jäämisen haasteen. Oma elämäni nimittäin ei ole kovin sosiaalinen ja viihdyn parhaiten kotona. Olemme mieheni kanssa molemmat hyvin samanlaisia ja tämä on meille ehkä yhteinen haaste ja kehityskohde. Tietysti yksi merkittävä haaste on se, että osaa keskittyä työhön myös silloin, kuin olisi siivottava. Ehkä suurin haaste piilee siinä, että osaa lopettaa ajoissa. Joiltain tuttavilta olen kuullut, että puoliso ei pysty hengähtämään ja irtautumaan työstä. Etätyön vitsi piileekin siinä, että puhelun tullessa (esim. jos on matkoilla tai viikonloppu) täytyy vain vastata ja hoitaa asia pois alta. Tietenkään kaikilla ei ole velvollisuutta vastata puheluihin, mutta riippuen työn laadusta ja omasta asenteesta näitäkin työpuheluita tulee joskus. Puolisona minua ei ole koskaan haitannut miehen työnteko virallisen toimistoajan ulkopuolella. Olemme olleet jopa ulkomailla etelässä, kun on soitettu töistä. Niin on mennyt myös parit lasten synttärit ja jouluostokset. Minulle on ollut alusta asti selvää, että tuen miestä uralla ja se on toiminut meillä todella hyvin. Vastapainona mies on ollut paljon kotona ja mahdollistanut minun opinnot ja työnteon. Lapset saivat aikoinaan tehdä koko ajan vajaata viikkoa päiväkodissa ja iltapäiväkerhossakin vain muutaman kuukauden siihen kun intoa riitti.

Mahdollisuudet ovat hyvin laajat. Olemme leikitelleet ajatuksella perustaa joskus oma verkkokauppa. Työ tapahtuisi kotoa käsin ja tietysti se sisältäisi myös ajamista ja matkustamista. Työn ei siis tarvitse olla pelkästään koneella istumista. Etätyö kotona voisi olla vaikka pikkupussien virkkaamista tai materiaalien valmistamista lasten muskariin tai muuhun toimintahetkeen. Minusta mahdollisuuksiin voi itse vaikuttaa, vaikka tietysti työpaikan periaatteet ja säännöt määrittelevät hyvin pitkälle. Pidän etuoikeutena saada tehdä työtä kotoa käsin.

Etätyö kodin ulkopuolella on myös mahdollisuus ja monille sopiva vaihtoehto. Etätyö saatetaan helposti mieltää vain kotona tapahtuvaksi, vaikkei se sitä aina ole. Esimerkiksi kaupungin kirjastot tarjoavat hyvät puitteet varata erillinen kokoushuone työtapaamisia varten. Kirjastoista löytyy myös useita paikkoja, joissa voi rauhassa työskennellä. Sen lisäksi kahvilat ovat suosittuja paikkoja, mitä omaan kokemukseen tulee. Kahviloissa tapaa tämän tästä ihmisiä pitämässä palaveria tai työhaastattelua. Mahdollisuudet ovat tässäkin kohtaa laajat, kun kiinnostusta löytyy. Minulle tämä tapa kuitenkin vielä suhteellisen vieras. Käyn joskus kirjastossa, mutta miellän sen edelleen vapaa-ajaksi siinä missä joku toinen tuntee kodissaan näin.

Hyötyjä ja etuja kodin ulkopuolella tapahtuvasta etätyöstä on paljon. Voisin hyvin kuvitella, että ottaisin tavaksi mennä päiväksi tai pariksi kirjoitushommiin johonkin rauhalliseen kahvilaan. Työaika olisi varmasti helpompi rajata ja houkutuksia kotihommiin ei olisi. Toki myös oma rauha olisi toista luokkaa, kun ympärillä olisi vain tuntemattomia. Siinä olisi myös se etu, että lounastauko tulisi varmasti pidettyä ja vaihtuva ympäristö virkistäisi myös aivoja. Olen huomannut, että arjesta poikkeava puuha antaa minulle todella paljon energiaa ja inspiraatiota kirjoittaa. Hyötyjä olisi varmasti enemmän kuin osaa edes kuvitella.

Välineet mobiilityöskentelyyn minulla on jo olemassa, joten voisin hyötyä siitä ainakin ajoittain. Sen suurin hyöty olisi ehkä vaihtelun tuominen arkeen. Tämänhetkinen kirjanpitotyö vaatii kuitenkin kotona olemisen, joten mobiilityö sopisi enemmän bloggaamiseen. Tarvitaan vain sopiva laukku tietokoneelle, kuulokkeet ja full charge. Tietysti kirjoitustyön ulkopuolella on paljon muita toimintoja, jotta saadaan valmis postaus aikaan. Se vaatii vaiheittain toimimista, sillä kuvaaminen voi tapahtua eri paikassa kuin itse kirjoitus tai kuvien muokkaus. Kuvaustarvikkeiden hankinta on oma lukunsa.

Etätyön haasteet kodin ulkopuolella liittyvät houkutuksiin. Toisenlaisiin sellaisiin. Siinä missä kahvila on toiselle hyvä ja rauhallinen paikka, yhdelle se voi olla liian suuri houkutusten suhteen. Nimittäin herkkujen. Minulla vegaanina ei sitä juurikaan ole, sillä vegaaniset herkut ovat vielä hyvin kapealla skaalalla, enkä niistä juurikaan välitä. Houkutus latteen tai capuccinoon kuitenkin kasvaa ja niiden kulutus luultavasti kääntyisi nousuun. Oma haasteeni olisi luultavasti asiassa pysyminen, sillä jo pelkästään kahvilassa istuminen tuntuu joltain muulta kuin työltä. Vaikka kodin hälinä ei häiritse, julkisella paikalla on kuitenkin eri tavalla haavoittuvainen ja herkkä ympäristön ärsykkeisiin. Uskon, että tähänkin osaisi kasvaa ja jossain vaiheessa se mikä tuntui arjesta poikkeavalta olisikin enää rutiinia.

Tällä hetkellä urasuunnitelmani ovat hyvin auki. Irtisanouduin työstäni, jotta voin antaa itselleni mahdollisuuden kokeilla siipiäni. Työni koostuu tällä hetkellä monesta palasta, joista yksi on yrittäjyys ja toinen on työn alla. Kirjoitan blogia osa-aikaisena yrittäjänä ja turvaan tulot tekemällä lyhyitä sijaisuuksia hoitoalalla. Samalla katson muita mahdollisuuksia eli työskentelen freelancerina. Tämä mahdollistaa blogin tuomat mahdollisuudet, joita en olisi voinut ottaa jos olisin jatkanut melko joustamattomassa päivätyössäni. Elän siis eräänlaisessa murrosvaiheessa, tienristeyksessä jonka suuntaa en ole vielä valinnut. Haluan katsoa mihin suuntaan tuuli kuljettaa.