Kulutustottumuksemme poikkeavat toisistaan ja joskus jäämme pohtimaan, miten itse asetumme vertailussa. Eli yleisesti ottaen, tuhlaammeko toisiin nähden vai onko nuukuus elämäntapamme. Mitkä arvot ohjaavat käyttäytymistämme ja mitä oikeastaan on keskivertokuluttaja?
Postaus ei ole kovin faktapohjainen, vaan perustuu minun omiin havaintoihin ja lähinnä omaan kulutuskäyttäytymiseen. Vertailukohtia tosielämästä on joskus vaikea löytää, joten ahmin yleensä kaikki vastaavanlaiset jutut, joissa on haastateltu tavallisia suomalaisia.
Meidän ruokaostokset näyttävät usein tältä. Jonkin verran on puutteita, mutta ostoskerrat vaihtelevat aika paljon. Teemme 1-2 kertaa kuukaudessa suuremmat ostokset, jolloin täydennetään varastoa kuivamuonan, pesuaineiden sekä – tarvikkeiden ja papereiden osalta. Ruokakomero antaa hyvät puitteet pitää pientä varastoa ja sinne mahtuu yllättävän paljon.
Käymme ruokakaupassa 2-3 kertaa viikossa. Täytämme ostoskassit lähinnä tuoretuotteilla, kuten kasviksilla, juureksilla, hedelmillä, leivällä sekä maitotuotteilla. Suosin luomua ja kotimaista, myös lasten allergiat tuovat rajoitteita.
Tyttärillämme on laajat ruoka-aineallergiat on viljatuotteet ovat yksi iso haaste ja rajoittava seikka. Olen tottunut leipomaan itse lähes kaiken, vaikka nykyään kaupasta saa hyvin gluteenittomia tuotteita. Valitettavasti tämä eu kuitenkaan vilja-allergista ilahduta, sillä moni tuote sisältää vehnä-, kaura- tai ohratärkkelystä tai jotain muuta viljan osaa. Onneksi olen kuitenkin kokki ammatiltani ja ehdin tehdä erikoisruokavalioita monta vuotta opiskelu- ja työaikoina. Leipää saa kaupasta, mutta olen tottunut leipomaan leipää, paistamaan vohvelit, kakut, piparit ja muut viljattomina versioina.
Kulutukseen vaikuttaa oleellisesti se, että me molemmat vanhemmat syömme hyvän lounaan töissä. Lämmintä ruokaa tehdään usein vain lapsille, sillä työpaikan ruoka on täyttävää.
Kasviksissa en pihistele. Ostamme niin paljon tuoretta, kuin lapset haluavat syödä. Meillä onkin joka päivä kulhollinen vihersalaattia jääkaapissa. Jostain syystä koen, että kotimaiset kurkut, tomaatit ja salaatit on niitä maistuvimpia. Hintaa niille ei kovin paljon tule, jos ajattelee kuinka paljon niistä riittää syömistä. Hedelmiä yritän ostaa sesongin mukaan, mutta tyttöjen rajoitteiden takia on vain muutama laji, mitkä sopivat. Niinpä ne ostot ovat niitä jotka heille sopivat.
Kasvis- ja hedelmäosastolta
- 3 kotimaista kurkkua
- 5-6 kotimaista tomaattia
- pussi luomuporkkanoita
- pieni pussi perunoita
- basilika + persilja
- tammenlehväsalaattia 1-2 ruukkua
- viinirypäleet
- sesongin hedelmiä noin 1kg
- 2-3 avokadoa
Maitotuotteet
- viilis/riisifrutti (miellän nämä herkuiksi)
- kreikkalaista jogurttia
- juusto
- soijatuotteet: jogurtti, maito (joita käytän osana ruokavaliota)
- feta/mozarellajuusto (yleensä viikonloppuna salaattiin)
Lihatuotteet
- 4 liharuokaa (joista yleensä yksi on kananmunasta)
- kalaruoka
- 1-2 kasvisruokaa
Lisäksi
- Leivät (1-3kpl)
- Pastat ja riisi (näitä meillä syödään ylivoimaisesti eniten koska tytölle ei käy peruna missään muodossa)
- Gluteenittomat jauhot (koko perheelle jotta mahdollisimman yhdenvertainen ruoka)
- Xylitol-pastillit
- Talouspaperit (wc, keittiö, leivinarkit jne.)
- Lähdevesi (kyllä, Espoon hanavesi on karsean makuista ja voi ne rahat hassata huonomminkin, täysin arvoperusteinen päätös)
Einekset ovat harvinaiset, sillä lähes kaikki sisältävät jotain kiellettyä + kun lapset ovat tottuneet itse tehtyyn ruokaan ei valmisruuat oikein nappaa. Ruokalaskua kuluttaa myös se, että käytän koko perheelle samaa jauhoseosta monestakin syystä. Ensinnäkin ihan oman järjen säilyttämisen takia. Olisi aivan sekopäistä tehdä vohveleita varten montaa taikinaa ja ostaa monta vohvelirautaa. Sitäpaitsi maku on tismalleen sama ellei jopa parempi. Toiseksi lapset näkevät, että heidän saama ”erikoisruoka” on aivan tavallista ruokaa. Uskokaa, että he saavat kuulla ruokavaliostaan surullisen paljon jo koulussa.
Siinä oli lyhykäisyydessään meidän perheen ruokailutottumuksia. Määrä voi näyttää äkkiseltään melko vähäiseltä, mutta olemassa olevat varastot ovat hyvät ja niiden täydentäminen on harvinaista herkkua. Ruuanlaitto on myös yksinkertaista ja teemme tavallista arkiruokaa, kuten makaronilaatikkoa, lasagnea, munakasta, lihapullia, nakkikastiketta ja niin edelleen. Lisukkeet ovat suppeat ja koen, etten aina halua kieltää lapsilta kaikkea. Siksi ei itselleenkään tule laitettua bataattilohkoja tai sushia, sillä nämä herkut ovat kiellettyjen listalla. Vanhemmuus on mukautumista ja toisen edun asettamista oman edelle. Toivottavasti tämän ruokahomman myötä olen onnistunut jollain tapaa. Mitä kulutustottumuksia sinulla on ruuan suhteen?
