Lasten leikkiä


Arki, Lifestyle, Sisustus / lauantai, lokakuu 20th, 2018

Lasten ruutuaika on ollut paljon tapetilla ja olen itsekin kirjoittanut aiheesta. Tunnen, että lasten laitteilla käyttämä aika on vain yleisesti ottaen lisääntynyt. Iltapäivisin on hyvä tilaisuus tehdä mitä huvittaa ja valitettavan usein näkee vieraita lapsia katseet tiukasti ruuduissa. Tiedän, toinen lapsenikin tuntuu omistautuvan puhelimelleen hyvin uskollisesti. Mistä tietää, mikä on kohtuullinen määrä?

Osa koulutehtävistä ja kokeisiin valmistautumisesta tapahtuu verkossa oppimisympäristössä, johon lapsella on omat tunnukset. Alkuun tämä tuntui oudolta, mutta toisaalta hyvin kätevältä. Myönnettävä on, että tekniikka kehittyy ja se on suurempi osa lastemme elämää, kuin ehkä haluaisimme myöntää. Aivan koko aikaa meillä ei kuitenkaan olla laitteilla, vaan kannustamme lapsia leikkimään. Surulliselta kuulostaa se, että kymmenen vuotiaat eivät tunnu enää leikkivän niin yleisesti ottaen, kuin olen kuvitellut. Tyttäriemme pienen, alle kahden vuoden ikäeron ansiosta he leikkivätkin usein kahdestaan kotona. Molemmat rakastavat legoja, joilla voi rakentaa mitä mielikuvitus keksii.

Ohjeista rakentaminen on yllättävän vaikeaa ja ei se itsestään tapahdu. Monimutkaiset rakennelmat sisältävät paljon vaiheita ja vaativat keskittymistä. Meillä yksi ongelma on ollut, mihin valmiit rakennelmat voisi laittaa? Keksin rakentaa pienen kaupungin kaapin päälle ja sinne mahtuu paljon valmiita taloja ja kulkuneuvoja. Kaapissa on lisäksi tilaa rakennelmille ja irto-osat sain jemmattua vaatekaapin alimpiin laatikoihin. Pystyviikkaus on aivan mahtava juttu ja se oikeasti säästää tilaa.

Lastenhuoneen viihtyvyys on yksi tärkeä seikka, jotta lapsi jaksaa keskittyä leikkimiseen, läksyihin sekä saa riittävästi lepoa. Tilaa leikkimiseen on lasten mielestä sopivasti myös pienemmässä huoneessa. Yövalo ei pala koko yötä, vaan sammutamme sen nukkumaan käydessä. Pallovalot antavat sopivasti valoa, eivätkä häikäise.

 

Pehmolelut ovat vielä suuressa roolissa. Lapset ovat pieniä, vaikka osaavatkin jo monia tärkeitä taitoja. Kehitys on kuitenkin vielä siinä vaiheessa, että leikki tarjoaa hyvät puitteet kasvaa ja oppia elämässä tarvittavia taitoja. Koululaisilla leikit voivat olla hyvin laajoja ja pitkäkestoisia, niissä näkyy myös tosielämän asioita yllättävän paljon. Vasta sivukorvalla kuuntelemalla huomaa, miten lapsi imee ja kuuntelee ympärillä tapahtuvia asioita. Miten maailman tapahtumat selitetään Stephanien putiikissa tai kuinka keksitään luova ratkaisu automatkalle, kun pitäisi mahtua mukaan kaikki lemmikit? Leikin varjolla voidaan myös haaveilla ja unelmoida. Miten monta kertaa Olivia ja Mia ovatkaan lentäneet korvatunturille tai etelään lomalle, unelmien jahdille.

Miten rajoittaa lapsen ruutuaikaa? Riitahan siitä voi syntyä. Mitä vanhempi lapsi, sen enemmän haluaisi vapauksia ja tehdä mitä huvittaa. Applen viimeisin päivitys tarjosi ominaisuuden, jolla voi seurata kuluttamaansa ruutuaikaa. Lapsemme innostuivat tästä paljon ja alkoivat itse seurata, miten aika kuluu. Sen vähyys yllätti minut, kuvittelin että lapset ovat enemmän laitteillaan. Avainasemassa tässä on lapsen vastuutus. Olemme puhuneet, että jos alkaa mennä överiksi, asetamme rajoitteen, jolla voi säätää käyttöaikaa ja -ajankohtaa. Siitä muistuttaminen auttaa melko hyvin. En usko totaalikieltoihin, mutta jos sellaisen menen lupaamaan niin kyllä se toteutuu. Tieto siitä on tehokas ja jossain määrin lapset oppivat itse pohtimaan omaa käyttäytymistään. Koska tyttäret usein tulevat äitiinsä, myös minä olen ylpeänä myhäillyt itsekseni niitä sovelluksia, joissa lapsi joutuu pohtimaan kokonaisuutta ja harjoitellaan rahan käyttöä eli sijoittamista. Niin kuin kaikessa, tässäkin on ne hyvät ja huonot puolet.