Metsä ja luonto sydämessäni aina


Lifestyle / tiistai, elokuu 28th, 2018

Moni suomalainen nauttii luonnosta monin tavoin. Rakastaa ehkä sen läsnäoloa tai viihtyy metsässä samoillen. Vaikka ei viihtyisi itse luonnon keskellä, voi kaunis maisema tai materiaalien tuominen kotiin olla tärkeää ja tuntua hyvältä. Olen itse molempia ja vuodenaikaihmisenä nautin luonnosta ympäri vuoden. Olen joskus maininnut blogissani, että minulla ei ole varsinaista lempivuodenaikaa, vaan pidän kaikista vuodenajoista ja niiden tuomasta vaihtelusta, muutoksesta. Tämä muutos näkyy tietysti myös luonnossa ja ajattelen siitä samalla tavalla.

Vuodenajasta riippumatta luonto on aina ”kauneimmillaan”. Talvella on raikkaat jäiset ja lumiset maisemat. Viimainen tunturi, savua piipusta tupruttava vuoristomökki valkoisesessa maisemassa ja auringon harvat, mutta ilahduttavat säteet ilmassa. Kevät, josta vähiten pidän (erittäin pahan allergian vuoksi) on yhtä valon ja odotuksen juhlaa. Se alkaa tavallaan jo tammikuussa kun joulu on siivottu pois. Kevättä odottaa ja haluaa kantaa palan sitä joka viikko kotiin tulppaanien muodossa. Kevät on keltainen ja vaaleanvihreä.  Se on uuden alku ja aina niin pirteä. Kesästä on moneksi. Se on aina yhtä jännittävää, kuin pakettien avaaminen lapselle. Koskaan ei voi tietää, mitä tuleman pitää. Kuitenkin kesä on niin valoisa ja rakas, täydellinen säästä huolimatta. Silloin luonto on runsas ja metsässä kuulee paljon. Näkee paljon ja tuntee vielä enemmän. Kun syys saapuu, sitä on jo oikein odottanut. Ne värit, rapistuvat oksat, muuttolinnut, kypsä luonto, jonka antimia poimimme talven varalle. Syksy on värikäs ja upea vuodenaika.

On vielä kesä, kun otin tämän valokuvan. Sammal on raikas ja tytär toivoi majavan löytävän tämän puun. Auringonsäteet pilkistivät oksien läpi ja olisin voinut istahtaa tähän pidemmäksikin aikaa.

Luonto on uskomattoman kaunis. Olen lapsesta asti osannut arvostaa sen luonnetta, arvaamattomuutta sekä lukuisia mahdollisuuksia. Kun olin lapsi, edesmennyt ukkini vei minut uskomattomille retkille veneellä saareen, toiselle puolelle järveä, matalikkoihin tutkimaan kaislikossa uivia ahvenia, luodon lähelle, johon en koskaan päässyt leikkimään. En tiennyt kaikkea vaaraa silloin, mutta opin nauttimaan luonnosta pelkäämättä sitä liikaa.

Olen panostanut ulkoiluvaatteisiin jonkin verran. Mitään hifistelyä se ei ole, mutta tämäkin asu on vedenkestävä ja lämmin kerrosvaatteiden kanssa. Sain aikaiseksi ostaa uuden repunkin vuosien jahkailun jälkeen, kun vanha alkoi olla jo rikki monesta suuntaa.

Olen siitä todella onnekas ja iloinen, että jaamme mieheni kanssa samanlaisen arvomaailman ja olemme samanhenkisiä, myös luonteeltamme. Viihdymme luonnossa ja olemme onnistuneet opettamaan myös lapsillemme, miten tärkeä voimavara puhdas luonto on. Luulen, että minä olen meistä se, joka vähiten ulkona viihtyy ja se on jo paljon sanottu.

Tutkimme yhdessä luontoa. Ihastelemme eläimiä ja pyrimme antamaan tilaa ja rauhaa ympärillämme. Näimme paljon sorsia ja otin niistä muutaman videon. Paras hetki on kuitenkin se, kun otamme eväät repusta esiin.

Tärkeintä ei ole kuitenkaan se, onko parhaat varusteet ja täydellinen sää, vaan se, että olemme yhdessä ja nautimme koko perhe tästä ilmaisesta kauneudesta. Miten tärkeältä tuntuukaan panostaa kestävään kehitykseen ja omien kulutustottumuksien pohtimiseen säilyttääkseen tämän kauniin luonnon ja puhtaan ilman. Nautitaan elämästä ja siitä, mitä ympärillämme on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *