Jouluviikko on puolessa välissä ja vielä on kolme yötä jouluun. Meillä aloitellaan ihan pian joululoma ja lapset odottavat jo innoissaan pyhiä. Niin odotamme myös me aikuiset, sillä kokoonnumme viettämään yhdessä aattoa ja näemme sukulaisia. Nautin paljon joulunajasta, myös siitä odotuksen alkuhuumasta kun saa sydämensä kyllyydestä leipoa pipareita, hypistellä koristeita sekä koristella kotia. Tänä vuonna olen hieman jälkijunassa, mutta sain lomamatkalla sellaisen joulusateen päälleni, että kotimme on koristautunut vauhdilla tämän alkuviikon aikana. Minulla onkin pitänyt kiirettä, sillä kaikenlaista mukavaa puuhaa riittää. Naurahdin itsekseni, sillä minulla on tänään tasan samat suunnitelmat kuin viikko sitten: teen piparitaikinaa, leivon skonsseja ja teen perheelle ison annoksen pastaruokaa. Siinä samalla nautin rauhallisesta, jouluisen rennosta tunnelmasta täällä kotona.
En ole sellaista ihmistyyppiä, että jaksaisin hössöttää ja kiirehtiä sinne tänne hoitamaan viimehetken asioita ja ostoksia. Rakastan suunnitelmallisuutta, listoja, kuvakollaaseja ja vuosien aikana keräiltyjen ideoiden toteuttamista. Jos teille jotain osviittaa tämä antaa, niin suunnittelin meidän häitä yli kaksi vuotta sekä ristiäisistä lähtien juhlia ylipäätään kuukausia. Tämäkään ei tarkoita mitään tuntien etsimistä ja ihmettelyä, vaan sopivan hetken tullen kaivan vihkon ja kalenterin esiin tai selailen lehtiä. Tein tässä pari vuotta sitten inventaarion ja laitoin monta kiloa vanhoja lehtiä pois. Nyt niitä on taas kertynyt ja pidän vain parhaimmat pidempään tallessa. Voittekin arvata, että yksi Lontoon reissun odotetuimmista ostoksista keskittyi lehtipuolelle.
Jouluna on hyvä syy hemmotella myös itseä. Jos jotain opin matkalla, niin se on omasta itsestä huolehtiminen. Niin kliseiseltä kuin sen kuulostaakin, tajusin sen todellisen merkityksen vasta kun olimme itse paikan päällä. Vanhemmuus on kokoaikainen asia, josta ei ole taukoja. Vaikka olisikin hetki omaa aikaa, niin jos sen käyttää vaikka lasten asioihin aina, saattaa unohtaa itsensä. Tämän oivaltaminen oli minulle ehkä tarpeellisin joululahja. Olen varmasti parempi äiti, kun pidän huolen myös omasta voinnista. Jos ei nyt ihan kokonaan filosofian puolelle mennä, niin materialistinen puoli tulee esille seuraavaksi.
Keräsin kuvakollaasiin asioita, jotka tuovat minulle joulun. Jokaisella on ne omat mieltymykset ja ehkä perinteet, joita ilman ei ole samanlaista. Yksi sellainen minulle on joulusauna. Hyvin harvoin saunaa lämmitetään aamulla, mutta jouluna se on yksi tärkeä pylväs. Toinen, mikä kuuluu saumattomasti joulunaikaan on suklaakonvehdit. Ei se määrä, vaan laatu. Mikään ei maistu yhtä hyvältä, kuin suklaa jouluna. Pidän paljon herkkulahjoista, sillä ne ovat kuluvia tuotteita ja usein lahjan saaja ilahtuu. Allergiat ja makumieltymykset huomioiden valinnanvaraa löytyy.
Mitä koristepuoleen tulee, joulu ei ole joulu ilman kaunista vihreää kranssia. Se on minulle jouluisin koriste, mitä voi olla. Valkoinen amaryllis on ollut joulukukkamme jo ikuisuuden, mutta kransseja on tullut ostettua vasta viime vuosina.
Tähdet, ne tuovat lapsuuden joulut mieleen. Ne ovat olleet vahvasti minun lapsuuden jouluissa ja on vaikea asettaa ykköseksi: tontut vai tähdet? Meille on ostettu jonkin verran paperitähtiä. Tänä vuonna hankin myös pienempiä. House Doctorin tähdissä yksinkertaiset linjat ja sävyt: musta, harmaa ja valkoinen.
Jouluna saa ja pitääkin myös vähän kaunistautua. Meillä on aina nautittu joulun tunnelmasta ja yksi tärkeistä rituaaleista on punaiset tai lumenvalkoiset kynnet. Kullan ja hopean sävyt olen jättänyt uuteen vuoteen, mutta kimallus sopii myös aattoon ja pyhiin.
Meillä on ollut jo vuosia paljon valosarjoja – ympäri vuoden. Olen kuitenkin alkanut hieman vieroksumaan niitä ja tälläkin hetkellä meillä on valot vain kuusessa. Taulun päällä on kaunis tunnelma, mutta koen hetkittäin että tavaraa on liikaa.
Tänä vuonna käytimme pikkupalloja koristavan aseman sijaan paketoinnissa. Lapset tykkäävät laittaa näitä joka paikkaan ja paketeista tuli aika kivoja, kun palloja laittoi nauhan kylkeen. Kannattaa kokeilla!
Tältä nyt sitten näyttää meidän joulukoti. Harmaa ja pimeä sää takaa, ettei kovin montaa valokuvaa ole tullut otettua. Olen surkea kuvaamaan pimeällä tai harmaalla säällä, joten niukalti on valokuvia. Matkakuvia ja tunnelmia on luvassa vielä loppuvuoden aikana!
Mukavaa joulun odotusta!
Kaunista ja niin tunnelmallinen joulukoti! <3 Ja olettepa löytäneet kerrassaan kauniin kuusen, tuollaisen aivan unelman, joka on tuuhea ja muhkea. <3 Nyökyttelin täällä itsekseni monelle asialle, joita kirjoitit, tuttuja ajatuksia ja tuntemuksia. Ihanaa joulunaikaa teidän perheelle!
Kiitos Jenni! <3 Tuo on miehen löytämä, yllätyin iloisesti itsekin. Ihanaa joulunaikaa myös teille! <3