Sisustus

Photography – valokuvaus

Ajattelin kirjoitella nyt ihan erilaisen postauksen mitä tapaan yleensä tehdä. Aihe on erittäin laaja ja mielenkiintoinen ja herättää lukijoissani aina silloin tällöin kiinnostusta. Saan toisinaan kysymyksiä siitä, miten olen oppinut kuvaamaan, millä kuvaan ja miten saan kuvistani vaaleita, käsittelenkö kuvia ja mitä vinkkejä minulla olisi muille jakaa. Kiitos paljon näistä kannustavista kommenteista, näitä on todella mukava saada! Olen erittäin ilahtunut, että kuvani herättävät toisinaan hyvää mieltä teissä lukijoissa, vaikka parantamisen varaakin niissä on ja tällainen harrastelija olenkin. 
Valokuvaus on erittäin rakas harrastus jo lapsuudesta saakka ja kehittyminen lajissa on vaatinut paljon työtä ja harjoittelua. Olen oppinut konkreettisen harjoittelun lisäksi paljon kirjoista ja niitä on jokunen tullut hankittua itselle. Alunperin lainasin kirjoja kirjastosta, etsin artikkeleja ja kokeilin kamerasta erilaisia asetuksia. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että kaikkea kirjoista opittua ei enää muista (sitä tietoa tulee todella paljon) ja hankin muutaman hyvän kirjan kotiin. Muutamasta perusopuksesta saa kattavat tiedot alkuun ja kun opin tuntemaan nykyistä kameraani paremmin, huomasin, että lisäobjektiiveja ei tarvitse välttämättä hankkia aivan alkuvaiheessa. 

Vuonna 2007 aloitimme suunnittelemaan häitä, jolloin kuvaaminen alkoi uudelleen tauon jälkeen.  Olisin halunnut todella kovasti kuvauskurssille, mutta sopivaa ei tullut vastaan ja tavallaan unohdin ajatuksen. Aluksi kuvasin itselleni muistiin juhlapaikkoja (yllättävän monessa sai ottaa kuvia) ja etsin netistä koristelu-, kattaus- ja menu-ideoita. Tämä oli erittäin ruokkivaa aikaa ja tempauduin täysin valokuvien maailmaan esteettisen viehätyksen lumoissa. Olin viimeeksi lapsena ja nuorena harrastanut erityisesti luontokuvausta, joten tämä oli tavallaan uudenlainen kiinnostuksen alansa. Pikkuhiljaa viehätys siirtyi myös kodin kuvaamiseen, sillä aloimme odottaa meille esikoislasta vuoden 2007 aivan lopussa.
Kuvasta on aikaa jo paljon, peräti 6 vuotta on kulunut. Kuva on otettu aikaisemmasta kodistamme, kun asuimme vuokralla pätkän ennen kuin myimme vanhan kodin ja ostimme tämän nykyisen. Alusta asti kuvaamiselleni on ollut ominaista se, että osaan rajata kuvat lähes lopulliseen muotoonsa kuvaushetkellä eli harvemmin rajailen niitä jälkikäteen. Olen oppinut kuvien käsittelystä paljon viimeisen parin vuoden aikana eli kehitystä tapahtuu – mitähän opin tänä vuonna? Tärkeimpinä pidän rajausta, värin – ja kontrastin säätöä. Käytän tällä hetkellä Picasa -kuvankäsittelyohjelmaa ja mielessä on hankkia Photoshop.
Kuvaan Canon EOS 600D -järjestelmäkameralla ja olen pitänyt kamerasta oikein paljon. 3 edellistä kameraani ovat myös olleet Canon-merkkisiä (ikivanha kamera, vuoden 95- peruskamera sekä pokkari, minkä ostin vuonna 2008 odotusaikana). Yksityiskohdat, laaja perspektiivi, värien leikki, hento valaistus ja erilaiset tilanteet luovat mielenkiintoisia kuvia.

Valaistuksella on erittäin keskeinen rooli omassa onnistumisessani, vaikka käytän joskus (hyvin harvoin) lisäsalamaa. Riittävä kuvakoko on myös olennainen, jos haluaa rajata kuvia myöhemmin ja säilyttää silti sopivan koon. Valotus vaatii myös usein säätämistä, sillä usein sisäkuvista tulee muuten hämäriä kuvakulmasta riippuen. Viimeisin ”uusi juttu” on pieni kuvausstudio, minkä mieheni osti minulle syntymäpäivälahjaksi. Lisää oppimista on siis luvassa, kun löydän aikaa taas itselleni.

 (Vasemmalla raw- kuva ja oikealla jpeg -kuva, eli alkuperäinen kuva tallennettu kahteen kertaan muistitikulle)

Oikeat säädöt kamerassa kuvien tallennuksen osalta antavat paljon mahdollisuuksia. Käytän itse RAW – ja JPEG-tallennusta – valitsen lopulta käyttötarkoitukseen sopivamman vaihtoehdon. Suosin itse jälkimmäistä etenkin blogikuvauksessa, sillä jpeg vie vähemmin tilaa kuin RAW-kuvat. Näissä (RAW) on myös enemmin vinjetoitumista (reunat ovat tummuvat). Jpeg-kuvat ovat myös usein vaaleampia ja heti sopivia julkaistavaksi. Suosin kuitenkin jatkuvasti myös raw-kuvia, sillä niissä säilyy kohteen oikeat värit ja monipuolinen muokattavuus. Etenkin myyntikuvissa raw-kuvat ovat tarkemmat, sillä niissä myytävän kohteen värit näkyvät luonnollisempina, kuin jpeg-kuvissa.

Minun vinkkini aloittelevan valokuvaukseen
  • harjoittele kohteista, mitkä kiinnostavat sinua: koti, kauneus, kaupunki… aiheita löytyy jokaisen makuun
  • säädä kameran perusasetukset kohdilleen kameraoppaan tai -opaskirjan avulla
  • järjestelmäkamerassa on monta eri toimintoa, joita kannattaa kokeilla eri tilanteissa – kokeilemalla oppii paljon (vaikka helposti tyytyy yhteen moodiin, kun sen kerran oppii)
  • säädä valkotasapaino (AWB), ennen kuvauksen aloittamista (suosittelen tutustumaan kirjallisuuteen)
  • kokeile rohkeasti erilaisia kuvakulmia
  •  kuvien käsittely vaatii harjoittelua, mutta helpolla ohjelmalla pääset nopeasti alkuun

    Kameralaukku kannattaa hankkia, johon mahtuu kaikki tarvikkeet sekä puhdistusliina.

    Lähde: Pekka Punkari. Digijärkkärikoulu. Saarijärven Offset Oy. 2012.

    Postauksen oli tarkoitus olla innostava ja antaa sinulle innostusta tutustua valokuvaamisen maailmaan – itsekin olen harrastelija, joka haluaa oppia uutta ja ottamaan parempia kuvia. Toivottavasti innostuit kokeilemaan jotain uutta, olitpa taitava tai vasta aloittelija.

Saatat myös pitää...

13 kommentti

  1. Kiva postaus! Itsekin tykkään kovasti kuvailla, mutta kyllä sitä aina huomaa, että hirmuisesti olisi vielä opittavaa:)! Kuvankäsittelykin on kyllä mukavaa puuhaa, ihan oma lajinsa sekin:) Kauniita kuvia sinulla!

    1. Kiitos Viivi ja mukava kuulla, että pidit. Kuvailu ja kaikki siihen liittyvä on todella koukuttava harrastus – tuntuu ettei koskaan "ole valmis". Kuvankäsittelyssä on kyllä paljon opittavaa vielä itselläkin. Kiva kun kommentoit!

  2. Valokuvauksen harjoitteleminen vaatii kyllä kovasti kärsivällisyyttä, jotta oppii kaikki kameran säädöt, joilla kuviin saa jo ihmeitä aikaan. Toki mielestäni kaikkein olennaisin juttu on kuvaajan oma silmä. Vaikka kamera olisi hyvä, objektiivit huippuluokkaa ja kuvankäsittelykin hallussa, niin hyviä kuvia ei saa, jos ei ole näkemystä ja visuaalista silmää. Sinulla selkeästi on! 🙂

    1. Hyvin sanottu! Luulen, että sitä "silmäkin" alkaa kehittyä sitä mukaa kun kuvaa paljon. Tuntuu, että nykyään näen jokapaikassa "hyvän kuvan" ja toisinaan pitäisi kulkea kamera kädessä. Lapsia täytyisi alkaa kuvata enemmin. Liikkuva kuva onkin sitten ihan eri juttu, mutta ehkä se onkin se seuraava steppi mitä lähden opettelemaan. Kiitos kommentistasi Sanna!

  3. Tosi kiva postaus, vaikka itselläni ei ole omaa blogia tykkään kuvata vähän samantyylisiä kuvia kuin mitä blogeissa on, olen ihan vasta harjoittelija, mutta todella kiinnostunut kuvaamisesta, kuulunkin kuviasi ihastelevien ryhmään 🙂 Itselläni päiväkuvat ilman salmaa
    tahtovat olla aina sinisiä.

    1. Kiitos T uisku kommentistasi! Se muuten jännä, miten kuvien tyyli vaihtelee. Toiset on tosi taitavia musta-valkokuvauksen kanssa ja ihastelen paljon kaupunkikuvia.
      Jos sinulla on ongelmia sinisyyden kanssa, kokeile ottaa kuvia automaattisäädöllä (AWB). Kuvankäsittelyohjelmalla voit vielä säätää väriä, toisinaan se saattaa muuttaa kuvia sinertäviksi. Riippuu paljon valaistuksesta, taustasta ja kuvakulmasta (ja tietysti kameran säädöistä) minkälaisia kuvista tulee. Minulla oli myös sinisyyden kanssa ongelmia ja tätäkin ongelmaa saa korjattua kuvankäsittelyohjelmalla, jos kameran säätäminen tuottaa päänvainvaa. Itse harjoittelin yhden iltapäivän kahdella kohteella, joita kuvasin kaikilla eri kameran ohjelmilla. Sillä oppi paljon kameran mahdollisuuksista!

  4. Anonyymi says:

    Kiitos tästä postista. Oli kiva lukea tästä aiheesta. 🙂
    Minkälaisia vinkkejä antaisit sisä kuvaukseen että tulisi valoisia kuvia? Sellaisia maalaisjärjen vinkkejä? Kiitos etukäteen!

    1. Hei Anonyymi ja kiitos viestistäsi!
      Ihan äkkiseltään tulee mieleen sellainen vinkki, että kannattaa välttää vastavaloon kuvaamista. Kannattaa kokeilla muutamasta eri kulmasta kuvaamista, sillä valon tulosuunnalla on merkitys tuleeko kuvista vähän hämärämpiä. Esimerkiksi meillä olohuoneen kuvaukseen tulee haasteita keväisin, kun aurinko on matalalla. Eli vaikka valoa on millä mitalla ja huone on kirkas, niin kuvat täytyy ottaa toisesta kulmasta, jotta saan haluamani lopputuloksen. Makuuhuoneissa ei tätä ongelmaa ole, sillä ne sijaitsee toisella puolella taloa ja valo on parhaimmillaan aamuisin ja päivällä. Kesällä valo tulee eri kulmassa ikkunoista sisään = luo erittäin hyvät olosuhteet tarkkoihin ja valoisiin kuviin.

      Toinen on sellainen vinkki, että kannattaa tarkentaa johonkin tummaan kohtaan tai reunaan "kuvassa". Tällainen voi olla vaikka tumma tyyny, astia tai jokin mikä tuo kontrastia. Nyt vaan kokeilemaan! 🙂

  5. Hieno postaus tällaiselle aloittelijalle!

    1. Kiitos Jenna!

  6. Tosi hieno postaus, itse olen myös kuvaillut paljon nuorena, mutta en tiedä mihin se kuvaaminen sitten jäi… nyt pitää taas opetella uudestaan, vaikka peruskuvaamista olenkin matkalla kuvaillut…

    1. Kiitos Laura! Näitä erilaisia postauksia on välillä ihan kiva tehdä. Kuvaus on tosiaan kivaa, mutta matkalla haluaa oppia enemmin ja enemmin. Ja sitä opittavaahan riittää…

  7. Anonyymi says:

    Minkälaisen kuvastudion oikein sait? 🙂

Kommentointi ei ole käytössä.