Sisustus Tyyli

WEEKEND TABLE SETTING

Viikot menevät hurjan nopeasti ja tuntuu uskomattomalta, että on taas jo uusi pian alkamassa. Uusi työ on vienyt hyvin mennessään ja huomaan, että viikonloput menevät nykyään totaalisesti rentoutuessa eikä työasioita miettiessä. Sillä on todella suuri merkitys, miten jaksaa tulevan viikon. Viikonloput ovat juuri rentoutumista varten, ajatuksen ja fyysisyyden tasolla. Muutamasta vapaasta on muodostunut minulle aivan uudella tavalla merkityksellisiä ja tuntuu vihdoin siltä, että elämästä voi nauttia. Olen ollut vuosia pitkässä opiskelukierteessä ja silloin tulojen ansaitseminen kaiken muun ohella on kuluttavaa. Tietysti nämä ovat olleet jossain määrin aivan omia valintoja ja siinä se ajatus piileekin. Osaan arvostaa vapaata ja työn tekoa aivan eri tavalla. Toisaalta olen työntämässä lusikkaani taas aivan uuteen soppaan, mistä kerron teille lukijoille pian. Elän samalla jännittäviä ja innostuneita aikoja – syysmasennus ei saa kuulua niihin.

Mikä tekee onnistuneen viikonlopun tai vapaapäivän? Nämä kaksi ajan käsitettä tuntuvat joskus samalta kuin kehä kolmosen sisäpuoli ja muu Suomi, eikö totta? Miellän rentoon vapaaseen pari seikkaa. Kiireettömyys ja erityisyys. Kiireettömyys on sitä, että on aikaa suunnitella, pohtia ja tehdä. Ruokaostokset suunnitellaan hyvissä ajoin ja sitten on se toteutus. Vapaapäivinä ehdin kuitenkin panostaa esimerkiksi ruokaan ja ateriointiin paremmin. En syö ollenkaan lämmintä ruokaa viikolla, sillä lounas on niin monipuolinen töissä. Viikolla teen ruokaa vain lapsille ja aikuiset pärjäävät puurolla, leivillä, hedelmillä sekä kasviksilla.

Erityisyys puolestaan on sitä, että tehdään eri tavalla ja panostetaan ateriaan enemmän. Käytän mieluiten tuoreita raaka-aineita ja usein teen kaiken alusta loppuun. Erityisyys voi siis tarkoittaa harvemmin käytettävää raaka-ainetta tai jotain visuaalisempaa aterioinnissa.

Pöydän kattaminen aterioille kuuluu jo pitkään perheperinteeseen. Arkisin en niinkään ehdi tai jaksa panostaa kattamiseen, mutta lapset osaavat jo toivoa hartaasti pidempiä perhepäivällisiä. Ne ovat minusta erittäin sopivia viikonloppuihin. Arkisin rytmi on sellainen, että olen joskus kotona vasta lasten mentyä harrastuksiin tai kavereille, joten yhteinen aika on vähäistä. Keskitymme enemmän iltapalaan yhdessä eli jossain mielessä tärkeää sekin.

Loppujen lopuksi yksinkertainen on kaunista ja lapset ilahtuvat pienestäkin muistamisesta. Yleensä se on sellaista, mitä on tehty eri tavalla kuin normaalisti. Pillien kattaminen on juuri tällainen seikka tai vaikkapa juhlavammat servetit. Käytämme aina samoja astioita ja mitään juhlalasejakaan meillä ei ole, joten kyllä se on kattaukseen panostaminen mikä tuo sen eron. Kukat ja kynttilät ovat peruskauraa, joten tavallaan niitäkään ei lasketa. Ehkäpä se taika kuitenkin piilee siinä, ettei vanhemmilla ole mihinkään kiire ja päivän väsymys ei paina päälle?

Hyvää viikonloppua!

Saatat myös pitää...