Sain Satulta Satunen -blogista haasteen kertoa omasta kodista kolmella sanalla. Tämä oli mieluinen tehtävät toteuttaa ja näitä otan jatkossakin ilolla vastaan, vaikka julkaisu voi venähtää yli viikkoonkin. Haasteen tarkoituksena on kertoa omasta kodista kolmella sanalla ja mukaan voi liittää myös kuvia. Tähän kohtaan voisin kertoa teille heti useampiakin kotiamme kuvaavia adjektiiveja, mutta haasteen tarkoitushan on laittaa ajatustyö käyntiin, joten tässäpä teille nyt oman pohdinnan aikaansaannos.
55 neliötä
Meillä on melko pieni kotikolmio, missä ei tunneta hukkaneliöitä. Lähestulkoon jokainen kodissamme käynyt vieras on ihmetellyt neliöiden vähyyttä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa väitteen jopa ihan järkeväksi. Meillä ei ole saunaa, kylpyhuone on minikokoa ja eteinen – no se on olematon, pitkulainen ja päässä oleva aulatila ehkä ainoa kohta mitä voisi kutsua hukkakohdaksi (vaikka sitä se ei toisaalta kuitenkaan ole). Meidän kotia etsittiin aikoinaan vuoden verran. Siitä taitaa nyt olla neljä vuotta. Asuimme tuolloin pätkän vuokralla, kun muutimme kotikaupungistani ja silloisesta ensimmäisestä omistusasunnostani (ikuinen kotipesä) Espooseen. Aika oli raskasta ja kodin laittaminen keskittyi vain sisustamiseen: mitään remonttia ei voinut tehdä. Pitkän etsinnän tuloksena löytyi kuitenkin tämä nykyinen pieni kerrostalokoti, mikä vei sydämen jo heti astuessamme ensimmäistä kertaa sisään. Neliöiden määrä tuntui ennen näyttöä haasteelliselta, ja mies sai minut näyttöön lähestulkoon väkipakolla. Paikanpäällä totuus oli toisenlainen. Huonokuntoinen huoneisto myytiin meille heti ja remonttien tekeminen vaiheittain on tuonut meille lämpöisen kodin. Näiden vuosien aikana perheeseemme on syntynyt yksi prinsessa lisää ja tila on toistaiseksi riittänyt. Neliömäärä alkaa kuitenkin tulla jo vastaan ja koska omat opinnot ovat jo loppusuoralla on edessä uusia tuulia. Mitä ikinä elämässä tapahtuukaan, 55 neliötä on aina sydämessä oikeana kotina.
Skandinaavisuus
Kotimme pääpaino. Tai ainakin pyrkimys. Tyyli, jota olen ihaillut aina. Vuosien karttuessa olen oppinut, että jokaiseen villitykseen ei tarvitse lähteä mukaan. Eräänlaisesta sisustuslehtien haalimisesta ja erilaisten blogien seuraamisesta olen saanut riittävästi visuaalista kokemusta ja mielihyvää, joten houkutusta ostaa kotiin ihanasti aseteltuja (markkinoituja) asioita ei olekaan pakko saada. Olen pitkäaikaisessa projektissani turhasta eroon pian loppusuoralla eli tavaranmäärä kotona jatkaa laskusuhdannetta. Sen sijaan panostamme laatuun ja elämäntilanteeseen sopiviin seikkoihin. Tällä hetkellä (vaikka sisustaminen on ihanaa) suuri osa kuluista kohdistuu lapsiin ja oman työuran jatkamiseen, on oltava kohtuullinen ja järkevä hankinnoissa. Monikäyttöisyys, kierrätettävyys ja kestävyys ovat arvoja, mitä pidän tärkeinä. Uutta ja vanhaa, modernia ja klassikoita, ostettua ja itsetehtyä…väreistä valkoinen, musta, harmaa, maanläheiset sävyt ovat lähellä sydäntä. Luonnonmateriaalit ja ekologisuus, vaikka ihan joka asiassa jälkimmäinen ei toki näy. Molemmat arvot ovat vahvoja peruja lapsuuden kodista. Elämää ja kotia voisi kuvailla siis eräänlaiseksi sekoitukseksi kaikkea edellä mainittua. Ekokotia meillä ei toistaiseksi ole, vaikka se sattuu olemaan meidän molempien tulevaisuuden haave.
Yksityiskohdat
Pienet asiat ratkaisevat. Olen ollut jo nuoresta lähtien tarkka yksityiskohdista ja aivan läheisimmät tuntevatkin käsitteen päiväpeitto, mikä on aina aseteltu e r i t t ä i n tarkasti (tätä ei voi korostaa tarpeeksi) juuri niinkuin pitää. Tällaisia yksityiskohtia löytyy meiltä enemmänkin ja osa vaihtaa teemaa säännöllisesti ja osa on sellaisia juttuja, mitkä pysyvät vuodesta toiseen samana. Toinen tällainen esimerkki on tuoreet leikkokukat. Olen ostanut niitä kotiini siitä saakka, kun täytin 20 vuotta ja tiedän, joku laskee jo euroja, mutta nämä ovat minulle erittäin tärkeä asia. Kauniisti asetellut kukat ja väreillä leikittely toisinaan on tärkeä piristys arjessa. Vaihtuvat sesongit vaikuttavat kukkahankintoihin, mutta toisaalta sehän ei haittaa? Ruusuja on aina saatavilla, jos alkaa kyllästyttää.
Pintaraapaisu kodistamme paisui jälleen kerran pidemmäksi viestiksi, mitä ajattelin. Huomasin, että osa kuvista on taas latautunut tänne rakeisena, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä toisin? Osa otoksista taas on aivan eri laatuluokkaa. Missähän vika voisi olla?
Todella kaunista! ihana tuo keittiö! 🙂
Lämmin kiitos Jenna! Keittiö on mielestäni yksi onnistuneimmista tiloista tässä kodissa.
Ihania kuvia kauniista kodista! 🙂
Kiitos paljon kommentistasi Nannu!
Ihania kuvia kauniista kodista! 🙂
Todella kauniisti kuvailit kotianne! Paljon samoja juttuja, joista olen 100% samaa mieltä, etenkin päiväpeitto ja leikkokukat on sydäntä lähellä täälläkin 🙂 Taisi näissä kuvissa olla hieman uusia kuvakulmiakin, ainakin minulle. Mielenkiintoista! Samoissa neliöissä mennään meilläkin. Kyllä pienikin koti voi olla toimiva ja tehokas, kunhan se on suunniteltu hyvin.
Kiitos kommentistasi Kristiina. Mukava kuulla, että postauksessa oli jotain uutta. Harjoittelinkin uusia toimintoja ja huomasin, että samalla tuli kokeiltua uusi kulmiakin.
Olen samaa mieltä, että pienen kodin voi saada oikein toimivaksi hyvällä suunnittelulla. Järkevillä hankinnoilla kulutkin jäävät kohtuullisiksi.
Kiva haaste ja kiva toteutus! Hassua, olen aina mieltänyt teidän kodin paljon isommaksi neliömäärältään, mutta pohjaratkaisulla voi olla siihen niin paljon vaikutusta! Ihailen aina tuota teidän kaunista lattiaa! 🙂
Kiitos Jenna! Tuo on ihan totta – toimiva ja järkevästi toteutettu pohjaratkaisu vaikuttaa paljon siihen, onko kodissa tilan tuntua. Kiva kuulla, että tykkäät lattiasta. Sekin oli aikoinaan pitkän pohdinnan tulos.
Kaunis koti teillä! Kiva löytö tämä blogisi – meillä on myös pikkukolmio, 59 neliötä, piano ja lapsukainenkin löytyy ja vielä mahdutaan elelemään tässä ihan mukavasti. 🙂
Kiitos paljon Suvi ja tervetuloa blogiini! Kuulostaa mielenkiintoiselta, tulenpa kurkkimaan blogiisi piakkoin. 🙂
Ihana koti teillä!Vaikka tilaa/neliöitä on vähän,olette pitäneet tavarapaljouden loitolla.Todella ihastuttava koti!
T.Ohikulkija
Hei Ohikulkija, ja kiitos kommentistasi!
Kaunis koti ja kauniit kuvat! ei kyllä olisi uskonut tuohon neliömäärän.. mietin ensin, että oliko siihen tullut joku näppäilyvirhe 😉 hyvin on käytetty neliöt. Tärkeää mun mielestä onkin pienemmissä kodeissa, ettei ole turhaa tavaraa. Mukavaa viikonloppua 🙂
Kiitos Jansku. Tuo tavaranmäärä on yksi seikka, mihin olen pyrkinyt kiinnätäämään huomiota. Vielä on ratkaisematta, miten lasten lelujen ja tavaroiden kanssa pitäisi menetellä. Meidän lapsukaiset on ensimmäisiä lastenlapsia, niin tuomisia on aina paljon ja sitä ei osaa joka kerta (tai raaski) kieltääkään. Jos lapsilla olisi omat huoneet, tilanne olisi toinen… Muuten koti on riisuttu turhasta, joten tuo yksi soppi saa viettää "omaa elämäänsä". 😀
Hyvää viikonloppua myös sinulle!
Ihana on koti!!! Hyvää viikkonloppua!!
Kiitos Ruut ja samoin sinne!
Mullekkin tuli yllätyksenä tuo neliömäärä. Ihana on kotinne, näitä kuvia jaksaa aina ihastella!<3
Mukavaa viikonloppua!
Voi kiitos Niina kommentistasi <3 Eikö olekin yllättävää, neliömäärä siis? 😉
Mukavaa viikonloppua myös sinne!
Todella kaunista. Ymmärrän tuon kukkajutun täysin! Meillä on aina tuoreita kukkia maljakossa.
Kiitos Kukkaiselämää! Kiva, että sieltäkin löytyy ymmärrystä, tuoreet kukat on yksi tärkeä tunnelmantuoja.
Kaunista, vaaleaa, raikasta tykkään kovasti <3
Teidän kotia kyllä ihailen kerta toisensa jälkeen! Hienosti on neliötkin hyödynnetty 🙂